Luovan Puun historia
Idyllinen, vanha maalaismiljöö elvytettiin henkiin Luovan Puun toimintaa varten vuonna 2004, kun Lapinlahden kunta kunnosti vanhan hirsitalon kulttuurikohteeksi. Rakennus oli 9 vuotta asumattomassa kunnossa. Rakennuksen vanhin siipi on 1850-luvulta ns. korkea savutupa malli. 1930-luvulla rakennettiin lisää huoneita ja viimeisin laajennus tehtiin vuonna 2004, jolloin kaksi vanhaa huonossa kunnossa olevaa kuistia purettiin ja tilalle tehtiin yksi yhtenäinen kuisti.
Lapinlahden kunnan arkisto
1850-luvulla on pihapiirissä ja rannassa ollut muitakin rakennuksia mm. aittoja ja navetta. Lisäksi rannassa kerrotaan olleen tuulimylly, josta on jäljellä valtava neliömäinen pohjakivi. Rannassa on toiminut myös saha. Sotien aikana silloisen Pajuharjun tilalla toimi myös kansanhuolto, josta jaettiin elintarvikekuponkeja. Tuolloin tilalla asuivat Kalle ja Liisa Katainen, valtionvarainministeri Jyrki Kataisen isovanhemmat.
Pajuharjun tila oli uudistushenkinen. Siitä on todisteena mm 1850-luvulta hauska pieni yksityiskohta, joka kertoo ajan kehityksestä ja historian kulusta. Talossa elettiin edistyksellisesti moniin savolaisiin pirtteihin verrattuna; vain kolmessa talossa Lapinlahdella käytettiin sen aikaista ylellisyyttä eli ulkohuussia ja Pajuharjun tilalla oli yksi niistä.
Pihapiirissä on n 100-vuotias sauna joka on kunnostettu vieraskäyttöön. Syksyllä 2008 saunan perustuksia kaivettaessa löydettiin mystinen joukkohauta noin metrin päästä saunan ovesta. Sekä luista että yhdestä kaivauksesta löytyneestä noin 100-vuotiaasta manttelin napista tehtiin tutkimuksia. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että vainajien luurangot kuuluivat kahdelle noin parikymppiselle nuorelle miehelle, yhdelle keski-ikäiselle miehelle ja yhdelle naiselle. Luiden ikää ei pystytty kuitenkaan selvittämään. Pihassa on myös erillinen aittarakennus, joka on saneerattu uusiokäyttöön näyttelyjä ja kesäjuhlia varten.
Kuka olen ja Luovan Puun tarinaa
Olen Hannah – Luovan Puun jatkaja, tytär ja nykyinen luotsija.
Luova Puu ei ole minulle vain yritys tai työpaikka. Se on paikka, johon liittyy juuria, muistoja, luovuutta, kasvua ja ennen kaikkea jatkumoa.
Luovan Puun tarina alkoi äidistäni, taiteilija Raija Weisenbergistä. Muutimme Suomeen vuonna 1997, ja äitini aloitti yrittäjänä lähes saman tien. Aluksi hänen ateljeensa sijaitsi Kuopion satamassa pienessä puunveistotilassa. Jo 1990-luvun alusta lähtien hän oli kehittänyt omaa tapaansa työskennellä puun kanssa ja etsinyt tekniikkaa, joka olisi juuri hänen omansa. Äitini taiteessa puu sai uuden elämän. Vuosien työn ja kokeilujen myötä syntyi tekniikka, joka myöhemmin sai nimen intarsia relief. Siinä puu rakentuu kuin palapeli, mutta samalla sitä veistetään koholle, jolloin syntyy hienovaraisen kolmiulotteinen pinta.
Kun Kuopion tilat myöhemmin purettiin, alkoi uuden paikan etsintä. Tie toi meidät Lapinlahdelle. Lapinlahdella on vahvat juuret suomalaisessa taiteessa ja kulttuurissa, täällä olivat vaikuttaneet Halosten taiteilijasuku, on taidemuseo ja taidelukio, ja myös oma taidevalimo. Ehkä paikka löysi meidät yhtä paljon kuin me löysimme sen.
Luovan Puun nykyiset tilat löytyivät lopulta melkein sattumalta kylän läpi ajettaessa. Talo oli kuitenkin ehtinyt vuosien saatossa rapistua. Yhteistyössä kunnan kanssa tiloja alettiin kunnostaa, ja myöhemmin talo piharakennuksineen siirtyi äitini omistukseen.
Siitä syntyi Luova Puu. Luova Puu on paikka, johon voi tulla matalalla kynnyksellä taiteen, kulttuurin, luovuuden ja hyvinvoinnin äärelle. Järjestämme ympäri vuoden erilaisia kursseja, tapahtumia, näyttelyitä ja kohtaamisia. Kesäisin ja muina sesonkeina kahvila avaa ovensa, mutta kahvila on vain yksi osa Luovan Puun kokonaisuutta. Paikan todellinen ydin on kaikessa siinä, mitä täällä tapahtuu kahvilan ympärillä – kohtaamisissa, käsillä tekemisessä, taiteessa, luonnossa ja siinä vapaassa luovuudessa, joka saa täällä virrata.
Äitini ehti elää ja rakentaa Luovaa Puuta yrittäjänä noin kymmenen vuoden ajan. Sitten hänen elämänsä sai raskaan käänteen, kun hän sairastui vakavaan rintasyöpään. Hän menehtyi hoitojen seurauksena vuonna 2014, vain 51-vuotiaana.
Minä olin siihen mennessä ehtinyt kulkea hänen rinnallaan kesäapulaisena, seurata yrittäjyyttä läheltä, kouluttautua ja kasvaa vähitellen osaksi tätä maailmaa. Olin nähnyt, kuinka paljon työtä, uskoa, rohkeutta ja sydäntä oman paikan rakentaminen vaatii. Kun äitiä ei enää ollut, tuntui minusta luonnolliselta jatkaa Luovan Puun matkaa.
Halusin säilyttää sen ytimen, jonka äiti oli tänne luonut, mutta antaa Luovalle Puulle oman ääneni. Ajattelen, että jokainen sukupolvi saa ottaa mukaansa sen, mikä on arvokasta, ja samalla kulkea omaa polkuaan. Juuret voivat olla syvällä menneessä, vaikka oksat kasvavat aina uuteen suuntaan.
Oma polkuni on vienyt minua taiteen, hyvinvoinnin, ihmisten kohtaamisen ja suomalaisen perinteen äärelle. Koulutukseltani olen keramiikkamuotoilija, joogaopettaja, sosionomi ja koulutettu hieroja. Olen täydentänyt osaamistani muun muassa äänimaljahoitajan, reikin, intialaisen päähieronnan, perinnesaunottajan® ja perinnekupparin koulutuksilla. Vuosien myötä kiinnostukseni kansanperinteeseen, kansanparantamisen tapoihin, saunaan ja erilaisiin hoitoperinteisiin on syventynyt ja alkanut muodostaa omaa polkuani. Nämä vaikuttavat myös nykyisin omaan tapaan ilmaista itseäni taiteessa. Minua kiehtoo ajatus siitä, kuinka vanha tieto ja nykyhetki voivat kohdata toisensa. Olen pitänyt Luovassa Puussa useita keramiikka- ja maalausnäyttelyitä, ja erityisesti hiljaisempina aikoina haluan antaa itselleni tilaa tehdä omaa taidetta. En yleensä tee paljon käyttökeramiikkaa, vaikka sekin maailma kiinnostaa minua. Tällä hetkellä minua vetävät enemmän puoleensa tarinat, symbolit, luonto, kansanperinne ja se näkymätön maailma, joka kulkee kaiken elollisen taustalla.
In Memoriam
Raija Weisenberg
23.3.1962 – 2.1.2014
Luova Puu avautui vuonna 2004 ja sen ideoi, kehitti ja rakensi rakastettu puutaiteilija, yrittäjä Raija Weisenberg yhdessä puolisonsa kanssa. Hän oli paikan sielu ja ainutlaatuisen tunnelman luoja vuoteen 2014 asti, jolloin Luovan Puun voimanaisen saappaisiin astui hänen tyttärensä, taiteilija ja moniosaaja Hannah Weisenberg.
Raija Weisenberg on nyt poissa.
Menetimme lahjakkaan taiteilijan ja rakastavan äidin.
Hän jätti suuren aukon lapinlahtelaiseen ja suomalaiseen kulttuurielämään ja – matkailuun.
Hänen muistonsa ja taiteensa elää.
Hänen ihmisiä ja luontoa arvostava ja rakastava perintönsä säilyy ja ohjaa Luovan Puun toimintaa jatkossakin.
